Finanssisektorin ilmastokestävyys stressitestissä

Luis de Guindos, EKP:n varapääjohtaja

Frankfurt am Main 18.3.2021

Ilmastonmuutos voi muodostua todelliseksi ongelmaksi talouksien, yritysten ja toimeentulon kannalta seuraavina vuosikymmeninä. Siihen liittyviä riskejä ei ymmärretä vieläkään täysin, sillä ilmastohäiriöt poikkeavat aiempien kriisien taloudellisista häiriöistä. Ilmastonmuutos on hitaasti etenevä prosessi, joten on merkittävän vaikea arvioida varmasti, kuinka suuria sään ääri-ilmiöitä on odotettavissa. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on tehtävä paljon työtä, jotta riskien mahdolliset vaikutukset pystytään tunnistamaan ja arvioimaan, sillä perinteiset riskienhallinnan välineet eivät välttämättä riitä tähän. EKP pyrkii helpottamaan viranomaisten ja rahoituslaitosten tehtävää. Se on laatinut ensimmäisen koko talouden kattavan ilmastostressitestin, jonka avulla voidaan arvioida ilmastoriskien vaikutusta yrityksiin ja pankkeihin 30 vuoden kuluessa.

Ilmastoriskit jaetaan yleensä kahteen ryhmään. Fyysisiä riskejä aiheutuu luonnonkatastrofien yleistymisestä ja voimistumisesta. Esimerkiksi rannikkoalueilla ja jokien lähellä sijaitsevat yritykset altistuvat tulvariskeille, eli niille voi aiheutua merkittäviä vahinkoja, jotka voivat johtaa tuotannon keskeytymiseen lyhyellä aikavälillä ja ajaa yrityksiä konkurssiin pitemmällä aikavälillä. Eri maissa ja eri alueilla altistutaan erilaisille fyysisille riskeille. Etelä-Euroopassa uhkana ovat lähinnä helteet ja metsäpalot, kun taas Keski- ja Pohjois-Euroopassa tulvariski on yleisempi.

Siirtymäriskejä aiheutuu, jos ilmastopolitiikan toimet hiilipäästöjen vähentämiseksi tulevat liian myöhään tai äkillisesti. Siirtymäriskit uhkaavat etenkin energia- ja hiili-intensiivisiä aloja, kuten kaivostoimintaa sekä sementti- ja terästeollisuutta. Hiiliverojen korotukset voivat kasvattaa tuotantokustannuksia ja heikentää tällaisten alojen kannattavuutta.

Sekä fyysiset että siirtymäriskit voivat heikentää rahoitusvakautta, jos pankit ja muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet riskialttiille yrityksille paljon lainoja tai tehneet niihin suuria sijoituksia. Vaikka fyysisiä ja siirtymäriskejä tarkastellaan yleensä erillään, ne eivät ole täysin erilliset vaan vaikuttavat toisiinsa. Ilmastopoliittiset toimet voivat suurentaa siirtymäriskejä lyhyellä aikavälillä, mutta samalla ne vähentävät fyysisiä riskejä tulevilla vuosikymmenillä. EKP:n ilmastostressitestissä selvitetään ja mitataan näitä vaikutuksia. Stressitestissä tarkastellaan 30 vuoden ajanjaksoa, jotta pitkäaikaisvaikutukset saadaan näkyviin.

EKP:n ilmastostressitestillä selvitetään yritysten ja pankkien kykyä selviytyä useissa eri ilmastoskenaarioissa. Kussakin skenaariossa on hahmoteltu mahdollinen tilanne, jossa tuleva ilmasto vaikuttaa yritysten toimintaan. Niissä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toteutettujen toimien, kuten hiiliverojen vaikutus. EKP:n skenaariot perustuvat finanssijärjestelmän ympäristövastuuta selvittävän kansainvälisen Network for Greening the Financial System -yhteistyöverkoston (NGFS) työhön, mutta niitä on muokattu siirtymä- ja fyysisten riskien keskinäisen vaikutuksen tavoittamiseksi.

Hallitussa skenaariossa ilmastopolitiikkaa toteutetaan hyvissä ajoin ja tehokkaasti, ja ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään. Kasvihuoneskenaariossa uusia ilmastopoliittisia toimia ei toteuteta, joten fyysiset riskit kasvavat erittäin merkittävästi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hallitsemattomassa skenaariossa ilmastopolitiikkaa toteutetaan liian myöhään ja kiireellä.

Näiden skenaarioiden pohjalta pystytään analysoimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta yrityksiin ja pankkeihin. Käytettävissä on lisäksi ainutlaatuinen tietokanta, jonka avulla tunnistetaan ja mitataan miljoonien yritysten altistumista siirtymä- ja fyysisille riskeille ympäri maailmaa.

Alustavien tulosten perusteella sään ääri-ilmiöistä yrityksille aiheutuvat kustannukset kasvavat huomattavasti skenaariossa, jossa uusiin ilmastopoliittisiin toimiin ei ryhdytä. Tuloksista ilmenee myös, että hyödyt ovat selvät, jos toimiin ryhdytään ajoissa – vihreään politiikkaan sopeutumisesta aiheutuu merkittävästi pienemmät ja lyhempiaikaiset kustannukset kuin mitä luonnonkatastrofeista aiheutuisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksesta voi aiheutua vakavia järjestelmäriskejä etenkin pankeissa, joiden salkut painottuvat tietyille talouden sektoreille ja maantieteellisille alueille.

Stressitestin tulosten pohjalta on selvää, että vihreään talouteen on tärkeää siirtyä viipymättä. Siten voidaan paitsi varmistaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen myös pienentää häiriöitä, jotka uhkaavat talouksia, yrityksiä ja toimeentuloamme pitkälle tulevaisuuteen.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena seuraavissa julkaisuissa: De Tijd (Belgia), El Economista (Espanja), Il Sole 24 Ore (Italia), Kathimerini (Kreikka), Stockwatch.com.cy (Kypros), L’Agefi (Ranska), Börsen-Zeitung (Saksa) ja Kauppalehti (Suomi).