Helsingin Sanomien haastattelu

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden haastattelu, haastattelijana Petri Sajari

25 helmikuu 2023

Pääjohtaja Christine Lagarde, Euroopan komissio sanoi viime viikolla, että euroalue välttää juuri ja juuri taantuman. Aiempien arvioiden mukaan euroalueen piti teknisesti vajota taantumaan vuodenvaihteessa. Uskotteko, että taantuma voidaan nyt välttää?

Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston uusien ennusteiden perusteella Euroopan unioni ja euroalue eivät vajoa taantumaan tänä vuonna.

Epävarmuus on kuitenkin suurta ja yksi keskeinen kysymys on, mihin suuntaan sota kehittyy. Toinen suuri kysymys on, miten koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen vaikuttaa Kiinan talouden elpymiseen ja maailmantalouteen. Myös palkkaneuvotteluilla ja finanssipoliittisella tuella on merkitystä.

Mitkä ovat mielestänne suurimmat syyt siihen, että talouskehitys on ollut euroalueella ennakoitua parempaa?

Euroalueelle on ollut hyötyä lämpimästä talvesta, mikä ei ole hyvä asia, sillä se on osoitus ilmastonmuutoksen etenemisestä. Myös energiansäästötoimilla ja euroalueen maiden välisellä solidaarisuudella on ollut oma vaikutuksensa.

Mitä tarkoitatte solidaarisuudella?

Eurooppa on vastannut yhteisin keinoin presidentti Putinin perusteettomaan ja laittomaan sotaan. Eurooppa ei enää osta venäläistä öljyä, ja kaasuntuonti Venäjältä on vähentynyt rajusti. Saksan, Itävallan, Suomen ja Viron kaltaiset valtiot ovat toimineet yhdessä energiansaannin turvaamiseksi. Tällaiset toimet ovat osoituksia solidaarisuudesta tämän hirvittävän sodan seurauksia vastaan.

Uskotteko, että kokonaisinflaatio on nyt hidastumassa?

Kokonaisinflaatio on edelleen kohtuuttoman nopeaa, mutta se todennäköisesti hidastuu energian halpenemisen takia. Raakaöljyn ja maakaasun hinnat ovat jo halvenneet koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle. Pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus, on silti edelleen nopeampaa kuin koskaan aiemmin: euroalueella 5,3 prosenttia tammikuussa.

Olette toistuvasti todennut, että Euroopan keskuspankin pitää jatkaa rahapolitiikan kiristämistä. EKP:n neuvosto aikoo nostaa ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä maaliskuisessa rahapolitiikkakokouksessaan ja arvioida sen jälkeen, millainen rahapolitiikan linja on tarpeen jatkossa. Pitäisikö EKP:n neuvoston mielestänne varautua nostamaan korkoja 0,50 prosenttiyksikköä vielä maaliskuun jälkeenkin eli toukokuussa, jos tuoreet tiedot sitä edellyttävät?

En tuijottele napaani tai lue kristallipalloa. Haluan nähdä uudet tiedot ja kuunnella kollegoideni näkemyksiä, kun heillä on käytössään samat uudet tiedot. Tältä perustalta teemme päätöksemme. Yksi asia on silti varma: haluamme palauttaa inflaation kahteen prosenttiin oikea-aikaisilla toimilla.

Ei siis ole periaatteessa mahdotonta, että korkoja nostettaisiin 0,50 prosenttiyksikköä maaliskuun jälkeenkin?

Päätöksiimme vaikuttavat aina uudet tiedot, ja ohjenuoranamme on pyrkimys palauttaa inflaatio kahteen prosenttiin.

Joidenkin tutkijoiden mielestä EKP:n olisi pitänyt aloittaa koronnostot jo aiemmin kuin viime vuoden heinäkuussa. Sanoitte syyskuisessa lehdistötilaisuudessa, että EKP aliarvioi aiemmin inflaatiokehityksen nopeuden ja teki ennustevirheitä. Vaikuttivatko nuo virheet rahapoliittisiin päätöksiin ja jos vaikuttivat, miten?

Useimmat ekonomistit ja tutkimuslaitokset odottivat alun perin, että nopea inflaatio olisi tilapäistä ja hidastuisi ajan mittaan. Inflaatio levisi kuitenkin laaja-alaisemmin useisiin tuotteisiin ja palveluihin. En ole varma, olisiko sillä ollut suurta merkitystä, jos olisimme aloittaneet koronnostot kolme kuukautta aikaisemmin. Tärkeintä on nyt se, että pysymme johdonmukaisesti valitsemallamme linjalla.

Mutta mitä mieltä olette näin jälkikäteen?

Kehitämme parhaillaan ennustemallejamme edelleen, jotta voimme ottaa paremmin huomioon uusia tekijöitä, joiden sisällyttäminen malleihin voi olla hankalaa. Emme olisi mitenkään voineet mallintaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tai koronaviruspandemian aiheuttamia tuotannon pullonkauloja. Meidän täytyy siis kehittää ennusteitamme ja ottaa opiksi. Tässä hankkeessa on mukana muutama EKP:n neuvoston jäsen, joista yksi on pääekonomisti Philip Lane.

Seuraavaksi muutama kysymys pandemiaan liittyvästä osto-ohjelmasta. Joidenkin tutkijoiden mielestä EKP kevensi rahapolitiikkaa liikaa varsinkin vuonna 2021, koska taloutta elvytettiin samaan aikaan myös voimakkain finanssipoliittisin toimin. Näin jälkikäteen ajatellen, kuinka paljon raha- ja finanssipoliittinen elvytys nopeutti inflaatiota kokonaisuutena?

Jos emme olisi tehneet kaikkea tätä, kysyisit minulta paljon vaikeampia kysymyksiä: miksi rahapoliittista elvytystä ei jatkettu pidempään ja miksi emme estäneet rahoitusmarkkinoiden epävakautta lisäämällä rahan tarjontaa. Luulen, että talouden elpymisen turvaamiseksi oli parempi erehtyä tekemällä paljon kuin tekemällä liian vähän.

Totesitte aiemmin, että finanssi- ja rahapolitiikan samansuuntaisuus oli hyvä asia vuonna 2020, kun pandemia iski talouteen. Nyt ne eivät ole enää samansuuntaisia. Miten suurena ongelmana pidätte sitä, että samaan aikaan kun keskuspankki yrittää tehdä kaikkensa inflaation taltuttamiseksi, finanssipoliittiset päättäjät yrittävät suojella äänestäjiään kalliin energian vaikutuksilta monin tavoin – mikä johtaa inflaation nopeutumiseen?

Finanssipolitiikka ja rahapolitiikka olivat täysin samansuuntaisia pandemian aikana. Valtioiden oli tehtävä finanssipoliittisia päätöksiä talouden tukemiseksi ja välttääkseen sen romahduksen sekä estääkseen konkurssit ja suuret työpaikkojen menetykset. Me reagoimme pandemian aiheuttamiin hinta- ja rahoitusvakausriskeihin käynnistämällä uuden osto-ohjelman ja tarjoamalla kohdennettuja luottoja. Tämänhetkinen inflaatio johtuu kuitenkin eri syystä. Siksi olemme tehneet rahapolitiikkaan muutoksia: lopetimme uudet arvopaperiostot ja nostimme korkoja. Finanssipoliittisen tuen pitää mielestämme olla tilapäistä sekä tarkkaan mitoitettua ja kohdennettua.

Oletteko havainnut viitteitä tukitoimien purkamisesta?

On olemassa selvä riski, että rahapolitiikka ja finanssipolitiikka vaikuttavat vastakkaisesti.

Vielä kysymys ajastanne EKP:n pääjohtajana. Oletteko tyytyväinen viime vuosina tekemiinne päätöksiin? Entä kadutteko jotain?

Meidän olisi ehkä pitänyt havaita merkkejä inflaation kiihtymisestä hieman aiemmin. Ehkä arvioimme liian pitkään, että nopea inflaatio jää tilapäiseksi.

Seuraava kysymys on jatkoa aiemmille. EKP:n rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on tietenkin hintavakauden ylläpitäminen. Sanoitte, että valtioiden tukitoimia tulisi alkaa purkaa pian sen jälkeen, kun energiakriisin pahin vaihe on ohi, sillä muuten ne vain lisäävät inflaatiopaineita ja johtavat entistä kireämpään rahapolitiikkaan. Kuinka tärkeää finanssipolitiikan ja rahapolitiikan koordinointi on juuri tällä hetkellä inflaation hidastamisen kannalta? Ja onko euroalueella enää energiakriisiä lainkaan? Totesitte nimittäin aiemmin hintojen laskeneen jo kriisiä edeltäneelle tasolle.

Euroalueen talous on nyt paljon paremmassa asemassa kuin viime vuonna, mutta meillä ei ole syytä omahyväisyyteen energiakysymyksessä eikä inflaation suhteen. Tasapainon saavuttaminen rahapolitiikan ja finanssipolitikan välillä edellyttää hienovaraista tasapainoilua. Tärkeintä on nyt se, että finanssipolitiikka ei ruokkisi inflaatiota, mikä edellyttäisi kireämpää rahapolitiikkaa.

Voidaanko rahapolitiikkaa alkaa keventää jo vuonna 2024, jos kaikki sujuu ennakoidusti?

Kuten sanoin, en aio ennustaa rahapoliittisia päätöksiämme. Odotan ekonomistiemme uutta ennustetta, minkä jälkeen käymme sen huolellisesti lävitse ja teemme tarvittavat johtopäätökset, joissa otetaan huomioon myös uusimmat tiedot. Meidän täytyy varmistua siitä, että inflaatio palaa kahteen prosenttiin ja muutos on riittävän kestävää, jotta voimme olla varmoja tavoitteemme saavuttamisesta.

Meillä on ekonomistiemme uudet ennusteet käytössä EKP:n neuvoston seuraavassa rahapolitiikkakokouksessa maaliskuussa. Silloin meillä on tuore käsitys talouden näkymistä.

Keskuspankkiireja kuvaillaan yleensä haukoiksi tai kyyhkyiksi. Esiintyessänne toisessa lehdistötilaisuudessanne Euroopan keskuspankin pääjohtajana teillä oli koru, joka esitti pöllöä –viisauden vertauskuvaa. Miten kuvailisitte itseänne? Oletteko haukka vai kyyhky?

Olen ehdottomasti pöllö, koska ne voivat katsoa lähes 360 astetta eri suuntiin. Euroopan keskuspankin tehtävänä on saavuttaa hintavakaustavoite. Minun tehtävänäni on paitsi saada kattava käsitys taloustilanteesta myös ottaa huomioon kaikki näkemykset EKP:n neuvoston pöydän ympärillä. Minun on ymmärrettävä, miten kollegani näkevät tilanteen sekä euroalueen että yksittäisten valtioiden tasolla ja autettava heitä saamaan aikaan oikeita päätöksiä hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi.

Joulukuun rahapolitiikkakokouksen pöytäkirjan mukaan kokouksessa käytiin keskustelua koronnoston suuruudesta. Tiedämme, että joillakin EU-mailla on suuri velkataakka. Onko niin, että suuresti velkaantuneita maita edustavilla EKP:n neuvoston jäsenillä on taipumus kannattaa pienempiä koronnostoja kuin mitä haukat ehkä haluaisivat?

Neuvoston jäsenten näkemyksiin vaikuttavat aina monet seikat. Ei ole kuitenkaan niin, että vähemmän velkaantuneiden eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat olisivat haukkoja ja enemmän velkaantuneiden kyyhkyjä. Koko eurojärjestelmän hienous on siinä, että ihmiset istuvat saman pöydän ääreen omine näkemyksineen ja avoimin mielin. Kaikkien on yleensä hieman joustettava ennakkokäsityksistään yksimielisyyden saavuttamiseksi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on taitava tässä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa. En tiedä, onko hän pöllö, mutta ainakin hän voisi hyvin olla.

Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Syynä on työn tuottavuuden heikko kasvu. Miten mielestänne suomalaisen työn tuottavuutta voitaisiin parantaa talouskasvun turvaamiseksi pitkällä aikajänteellä?

Työn tuottavuuden parantaminen on yksi keskeisistä asioista, joihin Suomessa ja monessa muussakin euroalueen maassa pitäisi keskittyä. Keskeisiä keinoja tuottavuuden parantamiseksi ovat osaavan työvoiman tarjonnan varmistaminen, investoinnit koulutukseen ja innovaatioiden edistäminen. Toivoisin näkeväni, että tästä kauniista 5,5 miljoonan asukkaan maasta nousee uusi Nokia, joka valmistaa edistyksellisiä ja kauniisti muotoiltuja puhelimia.