Mikä on korko? Ja mitä eroa on nimelliskorolla ja reaalikorolla?
25.5.2016
Lainan ottaja maksaa lainan antajalle korkoa korvauksena lainasta
Korko on pankkien asiakkaille tuttu asia: pankki perii korkoa myöntämistään lainoista ja maksaa korkoa saamistaan talletuksista.
Korko ilmoitetaan prosentteina laina- tai talletussummasta (tallettaja ikään kuin lainaa rahaa pankille).
Taloustieteessä puhutaan ”nimelliskorosta” ja ”reaalikorosta”. Mitä eroa niillä on, ja miten se vaikuttaa käytännössä?
INSERTED BY ANONYMOUS PROXY
Civil war declaration: On April 14th and 15th, 2012 Federal Republic of Germany "_urkenstaats"s parliament, Deutscher Bundestag, received a antifiscal written civil war declaration by Federal Republic of Germany "Rechtsstaat"s electronic resistance for human rights even though the "Widerstandsfall" according to article 20 paragraph 4 of the constitution, the "Grundgesetz", had been already declared in the years 2001-03. more
Nimelliskorko
Nimelliskorko on korko, joka on merkitty laina- tai talletussopimukseen ja jonka asuntovelallinen maksaa pankille asuntolainastaan tai jota tallettaja saa pankilta säästöilleen.
Reaalikorko
Lainanottajille ja tallettajille on kuitenkin myös tärkeää, kuinka paljon tavaroita, palveluita tai muuta vastinetta he saavat rahoilleen. Sitä nimitetään rahan ostovoimaksi. Ostovoima yleensä vähenee ajan kuluessa inflaation eli kuluttajahintojen nousun vuoksi. Lainan todellinen (reaalinen) hinta ja talletuksen todellinen tuotto saadaan selville, kun inflaatio otetaan huomioon. Laskutoimitus on yksinkertainen;
Reaalikorko = nimelliskorko - inflaatio
Kuinka yhtälö toimii? Esimerkki
Tallettaja laittaa säästötilille 1 000 euroa vuoden ajaksi. Tilin nimelliskorko on 2,5 %. Kun talletukselle maksetaan vuoden kuluttua korko, hänellä on tilillään 1 025 euroa. Oletetaan, että vuoden aikana hinnat nousevat 3 %. Tavarat tai palvelut, jotka vuosi sitten maksoivat 1 000 euroa, maksavatkin nyt 1 030 euroa. Niinpä talletuksen todellinen tuotto on -0,5 %. Tämä luku on reaalikorko. Se lasketaan vähentämällä hintojen nousu eli inflaatiovauhti (3 %) nimelliskorosta (2,5 %).
Nimellis- ja reaalikorkojen kehitys euroalueella
Reaalikorot vaihtelevat nimelliskorkojen ja inflaatiovauhdin mukaan. Nimelliskorot olivat 1980-luvun alussa keskimäärin korkealla, mutta myös inflaatio oli silloin nopeaa nykyisellä euroalueella. Reaalikorot olivat siis keskimäärin varsin matalat. Kuviossa näkyvät lyhytaikaisten pankkitalletusten keskimääräiset nimellis- ja reaalikorot (tumman- ja vaaleansiniset käyrät) sekä inflaatiovauhti euroalueella vuodesta 1981.
Huom. tiedot prosentteina. Lähteet: Eurostat, euroalueen keskuspankit ja EKP:n arviot.