Miksi ilmastoriskejä julkistetaan?

21.4.2023

Yhä useammat pankit ja muut yritykset julkistavat nykyisin tietoja ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistään. Myös EKP jakaa tietoa toimintaansa liittyvistä ilmastoriskeistä ja omasta ympäristöjalanjäljestään. Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaamme, ja meidän toimintamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Yleensä julkistuksissa kerrotaan yritysten aiheuttamista päästöistä. Monet yritykset kertovat, miten erilaiset ympäristökatastrofit kuten tulvat tai kuivat kaudet ovat vaikeuttaneet niiden toimintaa. Lisäksi esimerkiksi pankit saattavat käydä läpi, minkälaista toimintaa ne rahoittavat ja miten ympäristövaikutukset on otettu huomioon niiden sijoitustoiminnassa. Mukana on tavallisesti osio, jossa kerrotaan, miten ilmastonmuutos aiotaan jatkossa ottaa huomioon, jotta tilanne paranisi.

Toistaiseksi julkistukset eivät ole olleet määrämuotoisia, vaan tietoa ympäristöjalanjäljestä ja ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta voi löytyä yritysten verkkosivuilta monesta eri paikasta. Kaikki eivät julkaise kattavia raportteja.

Mitä hyötyä julkistuksista on?

Kun ilmastoriskit ovat tiedossa, tilannetta voidaan pyrkiä parantamaan. Jos elintarvikkeiden pakkauksista näkyy, ovatko ne terveellisiä, ostotottumukset voivat vähitellen muuttua. Samalla tavalla ostoksissa ja sijoituksissa voidaan ottaa huomioon, millainen toiminta tuhoaa ilmastoa vähiten, ja ennemmin tai myöhemmin yritysten alkaa olla taloudellisesti kannattavaa pyrkiä pienentämään ympäristöjalanjälkeään. Monet haluavat jo nyt laittaa rahansa mieluummin sellaiseen toimintaan, joka jarruttaa ilmastonmuutosta.

Ilmastoriskit vaikuttavat myös liikesuhteisiin. Suuripäästöiset yritykset joutuvat todennäköisesti vähitellen muuttamaan toimintaansa, kun lainsäädännössä otetaan ilmastonmuutos yhä paremmin huomioon.

Julkistuksista näkyy, miten hyvin yritykset ovat varautuneet muutoksiin ja onko niillä jo selkeitä suunnitelmia. Jos yritykset eivät osaa kiinnittää huomiota ilmasto- ja ympäristöriskeihin, ne todennäköisesti menettävät asiakkaita. Osa yrityksistä saattaa jopa kaatua ilmastoriskien vuoksi, ja se näkyy osakkeenomistajien kukkaroissa. Myös niille lainaa myöntäneet pankit voivat menettää paljon rahaa. Jos sijoittajat ja pankit ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin, seuraukset voivat näkyä laajemminkin rahoitusjärjestelmässä ja taloudessa. Ilmastoriskit eivät siis ole vain yksittäisten yritysten ongelma. 

Keskuspankkien tehtäviin kuuluu kiinnittää huomiota erilaisiin riskeihin. Pyrimme siksi selvittämään, millaisia ongelmia ilmastonmuutoksesta aiheutuu, miten suuria riskit ovat käytännössä ja miten niihin voidaan varautua. Saamme julkistuksista arvokasta tietoa, jonka pohjalta pystymme analysoimaan kehitystä. Tavoitteenamme on edistää rahoitusjärjestelmän ja euron vakautta.

EKP:n pankkivalvonta pyrkii varmistamaan, että pankit kiinnittävät huomiota ilmastoriskeihinsä. On tärkeää tietää, kuuluuko niiden asiakaskuntaan erityisen suuripäästöisiä yrityksiä ja ovatko ne lainanneet paljon rahaa yrityksille, joiden omaisuus (esimerkiksi tulva-alueilla) saattaa tuhoutua ympäristökatastrofien yleistyessä.

Pankkien odotetaan ilmoittavan julkistuksissaan, miten suuripäästöisille yrityksille lainaa on myönnetty, ja kertovan myös, miten ilmastonmuutos aiotaan jatkossa ottaa huomioon toiminnassa. Pankkiala pystyy vaikuttamaan siihen, miten nopeasti taloudesta saadaan ympäristöystävällisempi.

Julkistusten avulla saadaan selville, millaisia kustannuksia ilmastonmuutoksesta todella aiheutuu.

Millaisia tietoja EKP julkistaa?

Myös eurojärjestelmässä eli EKP:ssä ja euroalueen maiden keskuspankeissa pyritään pienentämään toiminnan ympäristöjalanjälkeä. Keskuspankitkin laativat ilmastoriskeihin liittyviä julkistuksia. EKP on jo useina vuosina julkaissut ympäristöraportteja, joissa kerrotaan konkreettisista parannuksista. Sähkönkulutusta on pystytty vähentämään, ja liikematkoista aiheutuvia päästöjä on opittu vähentämään.

Maaliskuussa 2023 julkaistiin lisäksi tietoa siitä, miten eurojärjestelmän sijoitusten ilmastoriskejä voidaan pienentää. Esimerkiksi osto-ohjelmissa hankitaan joukkolainoja mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka pyrkivät ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. Euroalueen maiden keskuspankit julkistavat tietoa omien varojensa ja esimerkiksi eläkerahastojensa sijoitusten ympäristöjalanjäljestä.

Tietoja on toistaiseksi vaikea vertailla

Ilmastoriskejä mitataan monin eri tavoin, eikä julkistuksista saatavia tietoja ole helppo verrata keskenään.

Jos kaikki julkistaisivat samalla tavalla koottuja tietoja, olisi helpompaa saada kokonaiskuva tilanteesta. Tarvitaan yhteisiä sääntöjä, jotta eri puolilla julkistettuja tietoja voidaan tarkastella yhdessä ja niiden voidaan myös luottaa antavan oikean kuvan ilmastoriskeistä. Kun tietoa on tarjolla tarpeeksi, on helpompaa ohjata taloutta ympäristöystävällisempään suuntaan ja ilmastoriskit opitaan ottamaan huomioon yhä paremmin.

Tarvitaan lainsäädäntöä, jonka pohjalta kaikki pankit ja muut yritykset pystyvät laatimaan käytännönläheisiä julkistuksia. EU:ssa on jo laadittu direktiivejä, joissa käydään läpi, mitä tietoja yritysten pitää julkistaa.

Valmisteilla on myös kansainvälisiä standardeja, eli kehitystä halutaan pystyä seuraamaan myös muualla kuin Euroopassa.