Usein kysyttyä eurosetelien suunnittelusta

Päivitetty 30.11.2023

1. Miksi seteleitä uudistetaan?

Kaikki keskuspankit päivittävät seteleitä säännöllisesti tai kehittävät uusia seteleitä väärennösten estämiseksi. Ensimmäinen eurosetelisarja otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten, ja toisen sarjan liikkeeseenlasku aloitettiin vuonna 2013. Nyt käynnissä on uuden setelisarjan suunnittelutyö. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset voivat tuntea uudet setelit omikseen ja että niiden käyttö on helppoa myös näkövammaisille.

Eurosetelien halutaan olevan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman kestäviä, joten muun suunnittelutyön ohessa selvitetään, voitaisiinko setelien ympäristöjalanjälkeä pienentää.

2. Miksi setelien ulkoasua pitää uudistaa?

Eurosetelit ovat Euroopan yhtenäisyyden kouriintuntuva symboli, ja velvollisuutemme on huolehtia niiden ajanmukaisuudesta. Setelien säännölliseen kehittämistyöhön kuuluu niiden ulkoasun uudistaminen aika ajoin, ja sille on hyvä aika nyt, kun ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta on kulunut yli 20 vuotta. Eurojärjestelmän käteisstrategian mukaan tavoitteena on suunnitella seteleille miellyttävä ulkoasu, jonka kaikki eurooppalaiset voivat tuntea omakseen.

3. Miksi uudistus tehdään juuri nyt? Onko nyt oikea aika kehittää uusi eurosetelisarja?

Uuden setelisarjan kehittämiseen, valmistukseen ja liikkeelle laskemiseen kaikkialla euroalueella menee useita vuosia. Yleensä uusia setelisarjoja lasketaan liikkeeseen 10–15 vuoden välein setelien turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi ja väärentämisen vaikeuttamiseksi. Uuden sarjan suunnitteluprosessi on tärkeää aloittaa riittävän ajoissa, jotta kaikki on valmiina, kun päätös liikkeeseenlaskusta tehdään.

4. Miten uuden setelisarjan suunnitteluprosessi etenee?

Uuden setelisarjan suunnittelussa on kaksi päävaihetta:

1. Setelisarjan teeman valinta
   1. EKP teetti tutkimuksen, jossa Euroopan kansalaisia edustavat fokusryhmät kertoivat näkemyksiään setelien mahdollisista uusista teemoista. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin seuraavissa työvaiheissa.
   2. EKP:n neuvosto valitsi jatkotarkasteluun seitsemän ehdotusta uuden setelisarjan mahdollisiksi teemoiksi. Kuusi niistä oli peräisin euroalueen kansallisten keskuspankkien kokoamalta ja EKP:n nimittämältä asiantuntijaryhmältä ja yksi EKP:n neuvostolta itseltään.
   3. EKP teetti riippumattomalla tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen kaikissa euroalueen maissa ja teki lisäksi oman verkkokyselynsä. Kyselyjen tavoitteena oli kuulla yleisön mielipiteitä seitsemästä teemaehdotuksesta.
   4. Kyselyiden tulosten perusteella EKP:n neuvosto valitsi jatkoon kaksi teemavaihtoehtoa.
2. Setelisarjan ulkoasun suunnittelu
   1. EKP:n neuvosto on nyt valinnut kaksi teemavaihtoehtoa, ja seuraava työvaihe on mahdollisten kuva-aiheiden valinta ja suunnittelukilpailun valmistelu. Tarkemmat tiedot suunnittelukilpailusta julkaistaan aikanaan EKP:n virallisissa tiedotuskanavissa.
   2. Yleisön mielipidettä jatkoon valittavista vaihtoehdoista kuullaan myös suunnittelukilpailussa.
   3. EKP:n neuvosto päättää setelisarjan uudesta ulkoasusta aikataulun mukaan vuonna 2026.

Lisätietoja on sivulla ”Suunnittelutyö”.

5. Miksi uuden eurosetelisarjan teemavaihtoehdoiksi valittiin ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”?

Tavoitteena on kuulla yleisön mielipiteitä kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Siksi teemat valittiin kyselytutkimusten perusteella (ks. kysymys 7) ja riippumattoman asiantuntijaryhmän avustuksella.

Tutkimustulosten mukaan vahvaa kannatusta saivat teemat ”Eurooppalainen kulttuuri”, ”Joet – Euroopan elämän virta” ja ”Linnut – vapaita, vahvoja, innoittavia”. Jotta yleisön mielipiteet voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti, EKP:n neuvosto päätti yhdistää lintu- ja jokiteemat yhdeksi luontoon liittyväksi teemaksi. Niinpä seuraavassa vaiheessa työtä jatketaan kahden teeman parissa. Ne ovat ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”.

6. Milloin uusia seteleitä pääsee käyttämään?

Kun uuden eurosetelisarjan suunnittelutyö valmistuu, EKP:n neuvosto päättää, milloin setelien tuotanto ja liikkeeseenlasku aloitetaan. Menee siis vielä joitakin vuosia, ennen kuin uuden sarjan setelit ovat kierrossa ja jokapäiväisessä käytössä.

Nykyisen eurosetelisarjan eri seteliarvot otettiin käyttöön vaiheittain useiden vuosien aikana. Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, miten ja milloin uuden sarjan setelit lasketaan liikkeeseen.

7. Miten yleisö voi osallistua suunnitteluprosessiin?

Kaikki euroalueen kansalaiset voivat osallistua kyselytutkimuksiin. Pidämme tärkeänä, että suunnittelun aikana tehdyissä päätöksissä huomioidaan suuren yleisön mielipiteet.

Suunnitteluprosessin aluksi teetimme euroalueella kvalitatiivisen kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin yleisön mielipiteitä uuden eurosetelisarjan teemoista. Kesällä 2023 järjestimme teemaehdotuksista kaikille avoimen verkkokyselyn. Samaan aikaan teetimme myös riippumattomalla tutkimusyrityksellä vastaavan kyselyn, jotta tulokset edustaisivat euroalueen väestöä mahdollisimman luotettavasti.

Seuraavassa vaiheessa, kun mahdolliset kuva-aiheet on valittu ja suunnittelukilpailu pidetty, selvitämme jälleen yleisön mielipiteitä jatkoon päässeistä vaihtoehdoista. Tämä vaihe toteutuu aikataulun mukaan vuonna 2025.

8. Muuttuvatko eurosetelien materiaalit tai mitat? Tuleeko sarjaan uusia seteliarvoja?

Eurosetelit painetaan puuvillasta valmistetulle paperille, joka tuntuu lujalta ja kestää kulutusta. Tutkimme jatkuvasti, miten setelien käyttöikää voisi pidentää ja ympäristöjalanjälkeä pienentää.

Seteliarvot on tarkoitus pitää ennallaan, eli uudessakin sarjassa on 5, 10, 20, 50, 100 ja 200 euron setelit. Myös mitat ja värit on tarkoitus pitää ennallaan, jotta uusiin seteleihin siirtyminen sujuu helpommin ja setelinkäsittelylaitteiden päivityskulut pysyvät mahdollisimman pieninä.

9. Kuka tekee lopullisen päätöksen teemasta ja ulkoasusta?

Lopullisen päätöksen tekee EKP:n neuvosto. Se ottaa päätöksessään huomioon mielipidekyselyjen tulokset ja asiantuntijaryhmän palautteen. EKP:n neuvoston päätöksistä tiedotetaan EKP:n verkkosivuilla prosessin eri vaiheissa.

10. Kuullaanko suunnitteluprosessin aikana haavoittuvia ryhmiä (esim. näkövammaisia)?

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit ovat säännöllisesti yhteydessä kaikkiin sidosryhmiin. Euroopan sokeain liitto on ollut mukana suunnitteluprosessissa alusta alkaen, ja sitä kuullaan jatkossakin koko prosessin ajan.