LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 21.7.2022

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvoston tämänpäiväisillä toimilla edistetään inflaation paluuta kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä, sillä EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta. Päätimme nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä ja hyväksyimme uuden rahapolitiikan välineen, jolla tuetaan rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä euroalueen kaikkiin maihin.

EKP:n neuvosto totesi, että rahapolitiikan normalisointi on syytä aloittaa suuremmalla koronnostolla kuin vielä edellisessä kokouksessa ennakoitiin, sillä arvio inflaatioriskeistä on muuttunut ja uudella rahapolitiikan välineellä (Transmission Protection Instrument, TPI) pystytään tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen. Inflaation palautumista keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaiseksi edistetään vakauttamalla inflaatio-odotukset ja varmistamalla, että kysyntäolojen kehitys tukee tavoitteemme saavuttamista.

Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Negatiivisten korkojen aika on ohi, ja korkopäätöksiä tehdään aina tilanteen mukaan. Päätösten taustalla ovat tuoreimmat tiedot talouskehityksestä, ja tarkoituksena on palauttaa inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Rahapolitiikan normalisoituessa tarkastelemme myös varantovelvoitteen ylittäville talletuksille maksettavia korkoja.

Arviomme mukaan rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä on nyt tuettava. Rahapolitiikan normalisoituessa uudella rahapolitiikan välittymistä tukevalla välineellä voidaan varmistaa, että vaikutus on samankaltainen euroalueen eri maissa. Yhteinen rahapolitiikka on edellytyksenä sille, että EKP pystyy ylläpitämään hintavakautta euroalueella.

Nyt hyväksytty uusi rahapolitiikan väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa. Tehtävien ostojen suuruus riippuu siitä, kuinka vakavasti kehitys uhkaa muuttaa vaikutusta. Ostojen suuruutta ei siis rajoiteta etukäteen. Suojaamalla välittymismekanismin toimintaa uusi väline edistää EKP:n neuvoston hintavakaustavoitteen saavuttamista.

Pandemiasta johtuvien ongelmien yhteydessä tärkein tapa tukea rahapolitiikan välittymismekanismia on kuitenkin edelleen varojen joustava uudelleensijoittaminen, kun pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) hankittuja omaisuuseriä erääntyy.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. Uudesta rahapolitiikan välineestä kerrotaan tarkemmin erillisessä tiedotteessa, joka julkaistaan klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Talouskasvu hidastuu. Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa vaimentaa talouskehitystä edelleen. Lisäksi nopea inflaatio syö ostovoimaa, toimitushäiriöt eivät ole poistuneet ja epävarmuutta on tavallista enemmän. Yritysten kustannukset ovat nousseet ja niiden toimitusketjuissa on edelleen häiriöitä, joskin tarjonta alkaa alustavien tietojen perusteella vähitellen elpyä joillakin aloilla. Kokonaisvaikutus varjostaa talousnäkymiä vielä ensi vuoden puolellakin.

Pandemiaan liittyvien rajoitusten poistuminen kuitenkin helpottaa tilannetta, työmarkkinatilanne on edelleen vahva ja myös finanssipolitiikka tukee taloutta. Rajoitusten poistuminen on lisännyt kulutusta etenkin palvelualoilla, ja esimerkiksi matkailun piristymisen odotetaan tukevan taloutta kolmannella vuosineljänneksellä. Kotitalouksille pandemian aikana kertyneitä säästöjä päätyy nyt kulutukseen, ja työmarkkinatilanne on vahva.

Sota Ukrainassa on nostanut energian hintaa, mutta vaikutusta euroalueen asukkaiden ja yritysten energiakustannuksiin lievitetään finanssipolitiikan keinoin. Toimien on kuitenkin tärkeää olla tilapäisiä. Ne on kohdennettava huolella ja suunniteltava niin, etteivät ne kasvata inflaatiopaineita. Kaikkien maiden tulisi pyrkiä finanssipolitiikassaan varmistamaan, että julkisen talouden velka kyetään hoitamaan. Talouden kasvupotentiaalia tulisi kasvattaa kestävällä tavalla elpymisen tukemiseksi.

Inflaatio

Inflaatiovauhti oli kesäkuussa jo 8,6 %. Kokonaisinflaation kiihtyminen johtuu edelleen pääasiassa energian nopeasta kallistumisesta. Markkinaindikaattorien perusteella energian maailmanmarkkinahinta pysyy vielä jonkin aikaa korkeana. Myös elintarvikkeiden hinnannousu on nopeutunut entisestään. Ruoka oli kesäkuussa 8,9 % kalliimpaa kuin vuotta aiemmin osittain siksi, että Ukraina ja Venäjä ovat tärkeitä maataloustuottajia.

Inflaatiota kiihdyttävät myös jatkuvat teollisuustuotteiden toimitushäiriöt ja kysynnän elpyminen etenkin palvelualoilla. Hintapaineet kasvavat kuitenkin yhä useammilla aloilla osin siksi, että energian kallistumisen vaikutus tuntuu koko taloudessa. Useimpien indikaattorien mukaan pohjainflaatio siis nopeutuu yhä.

Odotamme inflaation pysyvän toivottua nopeampana vielä jonkin aikaa pääasiassa siksi, että energian ja elintarvikkeiden kallistuminen lisää inflaatiopaineita muuallakin hinnoitteluketjussa. Myös euron valuuttakurssin heikentyminen on kasvattanut inflaatiopaineita. Jos uusia häiriöitä ei ilmene, energian hinnan odotetaan vakaantuvan ja tarjontatilanteen paranevan, mikä tukisi rahapolitiikan normalisoitumisen ohella inflaation palautumista tavoitteemme mukaiseksi.

Työmarkkinatilanne on pysynyt vahvana. Työttömyysaste oli toukokuussa 6,6 % eli poikkeuksellisen alhainen. Monille toimialoille haetaan uusia työntekijöitä, mikä kertoo vankasta työvoiman kysynnästä. Palkat ovat viime kuukausina nousseet yhä nopeammin, mutta ennakoivien indikaattorien perusteella nousu pysyy maltillisena. Vaimean kriisiajan jälkeen palkkakehitys voi nopeutua vähitellen, kun talous vahvistuu. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaan indikaattoreista on inflaation nopeutuessa tehty tarkistuksia, jotka edellyttävät jatkuvaa seurantaa.

Riskiarvio

Jos Venäjän sotatoimet Ukrainassa pitkittyvät, talouskasvu voi heikentyä arvioitua enemmän, etenkin jos energiantuonti Venäjältä vähenee niin paljon, että yritysten ja kotitalouksien energiansaantia joudutaan säännöstelemään. Sota saattaa myös heikentää luottamusta ja pahentaa toimitushäiriöitä ennakoitua enemmän, ja on mahdollista, että energian ja elintarvikkeiden hinnat pysyvät odotettua korkeampina pitemmän aikaa. Euroalueen talousnäkymiä heikentäisi sekin, jos maailmantalouden kasvu vaimenisi odotettua nopeammin.

Inflaatio saattaa vielä nopeutua arvioitua enemmän etenkin lyhyellä aikavälillä, jos esimerkiksi talouden tuotantokapasiteetti heikkenee pitkäaikaisesti. Keskipitkän aikavälin inflaatio voisi nopeutua myös, jos energian ja elintarvikkeiden hinnat eivät laskisi, inflaation alettaisiin odottaa pysyvän tavoitettamme nopeampana tai palkat nousisivat ennakoitua enemmän. Kysynnän vaimeneminen keskipitkällä aikavälillä voisi taas vähentää hintapaineita.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Huomattavan epävarman taloudellisen ja maantieteellis-poliittisen tilanteen vuoksi markkinakorot ovat heilahdelleet runsaasti. Pankkien varainhankinnan kustannukset ovat nousseet viime kuukausina, mikä näkyy niiden antolainauskoroissa ja etenkin kotitalouksien lainakoroissa. Kotitalouksille myönnetään edelleen paljon lainaa, mutta uusien pankkilainojen kysynnän odotetaan vaimenevan. Pankkien luotonanto yrityksille on sekin ollut vankkaa, sillä tuotantokustannusten nousu on kasvattanut lainatarpeita, varastoja on pyritty täyttämään ja yritykset ovat käyttäneet markkinarahoitusta aiempaa vähemmän. Rahoitusinvestointeihin on kuitenkin haettu aiempaa vähemmän lainaa. Rahan määrän kasvu on vaimentunut edelleen, sillä säästöjä ei enää pidetä yhtä paljon likvidissä muodossa ja eurojärjestelmän omaisuuseräostot ovat vähentyneet.

Tuoreimman pankkien luotonantokyselymme mukaan pankit tiukensivat luotonantokriteereitään toisella vuosineljänneksellä, kun epävarma tilanne kasvatti huolta laina-asiakkaiden riskeistä. Pankit myös odottavat luotonantokriteerien tiukentuvan kolmannella neljänneksellä vielä lisää.

Yhteenveto

Inflaatio on edelleen toivottua nopeampaa. Sen myös odotetaan pysyvän tavoitettamme nopeampana jonkin aikaa. Tuoreimpien tietojen perusteella talouskasvu on hidastunut. Tilanne vaikuttaa ensi vuodenkin talousnäkymiin. Monenlaiset tekijät tukevat kuitenkin edelleen talouskehitystä.

EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa ohjauskorkoja ja hyväksyi uuden rahapolitiikan välineen, jolla tuetaan rahapolitiikan välittymistä. Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Päätösten taustalla ovat aina tuoreimmat tiedot talouskehityksestä, ja tarkoituksena on palauttaa inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi.

Olemme valmiita tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Uudella rahapolitiikan välineellä voidaan turvata rahapolitiikan vaikutuksen välittyminen kaikkiin euroalueen maihin, kun jatkamme toimia inflaation rauhoittamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.