Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Kysyttyä digitaalisesta eurosta

Päivitetty 2.12.2024

Tarkoitus ja hyödyt

Käyttö ja toimivuus

Edistyminen ja sidosryhmät

Vaikutus ja muita näkökohtia

1. Miksi digitaalista euroa tarvittaisiin?

Digitalisaatio tuo lisää vaihtoehtoja maksamiseen. Seteleitä ja kolikoita käytetään yhä vähemmän, ja siirtyminen verkko-ostamiseen ja digitaalisiin maksuihin etenee kiihtyvällä tahdilla. Digitaalinen euro olisi käteisrahan sähköinen vastine nykyajan tarpeisiin. Se olisi keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa ja tarjoaisi kuluttajille uuden vaihtoehdon käteismaksamisen oheen.

Tällä hetkellä käytössä ei ole koko euroalueella hyväksyttyä digitaalista maksuvälinettä. Digitaalinen euro tarjoaisi siihen mahdollisuuden ilman lisäkuluja. Sillä voisi suorittaa maksuja niin kaupan kassalla, verkossa kuin yksityishenkilöiden välilläkin. Käteisen tavoin digitaalinen euro olisi riskitön, vaivaton ja laajalti käytettävissä, eikä sen peruskäytöstä perittäisi lisäkuluja.

Lisäksi digitaalinen euro tehostaisi ja uudistaisi eurooppalaista maksamisen järjestelmää kokonaisuudessaan. Se myös parantaisi järjestelmän kykyä selviytyä mahdollisista kyberhyökkäyksistä tai teknisistä häiriöistä, kuten sähkökatkoista. Näin se vahvistaisi euroalueen strategista riippumattomuutta ja suvereniteettia.

Lisätietoa: Miksi digitaalista euroa tarvitaan?

2. Miten digitaalinen euro vahvistaisi EU:n strategista riippumattomuutta?

Digitaalinen euro tarjoaisi yleiseurooppalaisen maksuratkaisun, joka olisi käytössä koko euroalueella ja jonka taustalla olisi julkinen sektori.

Digitaalinen maksaminen on yhä hajanaista euroalueella: eroja on niin maiden kuin käyttötilanteidenkin välillä. EU:n nykyiset digitaaliset maksuratkaisut ovat kuluttajien käytettävissä pääosin vain tietyissä maissa ja käyttötilanteissa. Voidakseen maksaa kaikissa EU-maissa kuluttajien on turvauduttava muutamaan EU:n ulkopuoliseen maksupalveluyritykseen, jotka ovat tällä hetkellä määräävässä asemassa markkinoilla.

Digitaalinen euro voisi siis myös auttaa vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maksupalveluyrityksistä ja toimia niiden määräävän markkina-aseman vastapainona.

Digitaalinen euro olisi alusta, jonka avulla maksupalveluyritykset voisivat entistä helpommin tarjota omia yleiseurooppalaisia maksupalveluratkaisujaan. Näin se lisäisi eurooppalaisten ratkaisujen kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

Onnistuneesti toteutetun digitaalisen euron kautta EU voisi nousta digitaalisen rahoituksen ja digitaalisen keskuspankkirahan edelläkävijäksi maailmalla.

3. Miksi ihmiset haluaisivat käyttää digitaalista euroa?

Digitaalinen euro olisi maksuratkaisu, jota voisi käyttää euroalueella kaikissa tilanteissa – milloin ja missä vain. Se olisi yleisesti hyväksytty digitaalinen maksuväline, jolla kuluttajat voisivat maksaa kaupoissa ja verkossa ja siirtää rahaa toisilleen ilman lisäkuluja. Se olisi julkisen sektorin tarjoama digitaalinen maksuväline, jota voisi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.

Digitaalinen euro tarjoaisi paremman tietosuojan kuin muut digitaaliset maksutavat yleensä. Eurojärjestelmä ei tunnistaisi käyttäjiä maksutietojen perusteella. Ilman verkkoa suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa.

Digitaalinen euro olisi turvallinen ja kätevä maksuväline, jonka suunnittelussa huomioitaisiin erityisryhmien tarpeet. Sitä voisivat käyttää myös vammaiset ihmiset ja henkilöt, joilla ei ole pankkitiliä tai riittäviä talous- tai digitaitoja.

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan kaupat velvoitettaisiin ottamaan digitaalisia euroja vastaan ja viranomaisten valvomat välittäjät jakelemaan niitä asiakkailleen.

4. Korvaisiko digitaalinen euro käteisrahan?

Ei. Digitaalinen euro ei korvaisi käteisrahaa, vaan täydentäisi sitä. Digitaalisen maksamisen suosio on kasvussa, ja digitaalinen euro olisi turvallinen ja nopea maksutapa käteisen ohessa. Euroalueella voisi siis edelleen maksaa käteisellä ja samoilla yksityisten yritysten tarjoamilla sähköisillä maksuvälineillä kuin nytkin.

5. Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi kauppiaille?

Digitaalinen euro olisi koko euroalueella hyväksytty yleiseurooppalainen maksuratkaisu. Se tarjoaisi kätevämmän ja edullisemman vaihtoehdon nykyisellään hajanaisella maksamisen toimialalla. Digitaalinen euro vahvistaisi kauppiaiden neuvotteluasemaa maksupalvelujen tarjoajiin nähden ja vähentäisi heidän omia kustannuksiaan.

Koska digitaalinen euro olisi tuttu ja luotettu maksuväline, se voisi lisätä verkkomyyntiä, sillä asiakkaat tekevät verkko-ostoksen todennäköisemmin, jos maksuväline on heille tuttu. Kun ostos maksettaisiin digitaalisella eurolla, kauppias saisi rahat välittömästi ilman lisäkuluja.

6. Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi välittäjille?

Pankeilla ja muilla viranomaisten valvomilla välittäjillä olisi keskeinen rooli digitaalisen euron jakelussa. Ne toimisivat yksityishenkilöiden, kauppiaiden ja yritysten pääasiallisina neuvontapisteinä kaikissa digitaaliseen euroon liittyvissä kysymyksissä ja toteuttaisivat kaikki loppukäyttäjille tarkoitetut palvelut.

Digitaalinen euro voisi myös tarjota välittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Digitaalisen euron välittäjät voisivat saavuttaa koko euroalueen laajuisen asiakaskunnan, kun useimmat yksityiset digimaksujärjestelmät keskittyvät yleensä vain tiettyihin maihin. Digitaalinen euro tarjoaisi siis alustan, jolla välittäjät voisivat laajentaa asiakaskuntaansa ja kehittää asiakkaille lisäarvopalveluita (kuten ehdollisia maksuja tai kanta-asiakasohjelmia). Tämä edistäisi euroalueen laajuisia innovaatioita ja kilpailua digitaalisen maksamisen markkinoilla.

Euroopan komission nykyisen säädösehdotuksen mukainen kustannusten korvausmalli tarjoaisi lisäksi välittäjille yhtä hyvät taloudelliset kannustimet kuin muut digitaaliset maksuvälineet.

7. Miten digitaalinen euro toimisi käytännössä?

Digitaalisella eurolla voisi maksaa turvallisesti sekä kaupan kassalla että verkossa ja henkilöltä toiselle. Nopea ja turvallinen maksaminen onnistuisi kaikissa euroalueen maissa riippumatta siitä, mitä maksupalveluyritystä käyttää. EKP tutkii parhaillaan, miten maksaminen voitaisiin toteuttaa käytännössä.

Digitaalisen euron käyttöä varten pitäisi ensiksi perustaa sähköinen lompakko pankin tai postitoimiston kautta.

Lompakkoon voisi siirtää rahaa joko tilisiirtona siihen liitetyltä pankkitililtä tai käteistalletuksena, minkä jälkeen lompakossa olevia digitaalisia euroja voisi alkaa käyttää maksamiseen.

Kun maksun vastaanottaa digitaalisina euroina, rahat voi pitää lompakossa tiettyyn ylärajaan asti tai siirtää ne pankkitilille. Siirron voisi tehdä joka kerta erikseen manuaalisesti tai määrittää automaattiseksi.

Maksaminen digitaalisella eurolla olisi aina turvallista ja nopeaa niin myymälässä, verkossa kuin henkilöiden välillä.

Digitaalista euroa voisi käyttää joko verkossa tai ilman verkkoyhteyttä eli silloinkin, kun yhteys on heikko tai kokonaan poikki. Ilman verkkoyhteyttä suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa. Yksityisyyden suoja olisi siis yhtä hyvä kuin käteismaksussa.

Lisätietoa: Digitaaliset eurot käytännössä

8. Kenen käytettävissä digitaalinen euro olisi?

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalista euroa voisivat käyttää kaikki yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden vakinainen tai tilapäinen kotipaikka on euroalueeseen kuuluvassa maassa.

Digitaalista euroa voisivat mahdollisesti käyttää myös euroalueella lomalla tai työmatkalla olevat henkilöt sekä henkilöt ja yritykset, joiden aiempi kotipaikka on ollut euroalueella.

Yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden kotipaikka on euroalueen ulkopuolella, voisivat käyttää digitaalista euroa avaamalla sitä varten erillisen tilin tällaisen palvelun tarjoavassa yrityksessä. Yrityksen koti- tai toimipaikan on oltava Euroopan talousalueella tai sellaisessa EU:n ulkopuolisessa maassa, jonka kanssa EU olisi tehnyt sopimuksen. Euroalueen tai EU:n ulkopuolisessa maassa toimivat yritykset voisivat tulla kyseeseen myös, jos maan keskuspankki on sopinut Euroopan keskuspankin kanssa tarvittavista järjestelyistä.

9. Miten digitaalisen euron tietosuoja varmistettaisiin?

Yksityisyys on yksi tärkeimmistä digitaalisen euron ominaisuuksista.

Digitaalisen euron käyttö ilman verkkoyhteyttä tarjoaisi käteisen kaltaisen yksityisyyden sekä henkilöiden välisiin rahalähetyksiin että maksamiseen myymälöissä. Ilman verkkoa suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa.

Verkkomaksuissa yksityisyys toteutettaisiin siten, että eurojärjestelmä – joka on digitaalisen euron liikkeeseenlaskija ja tarjoaa siihen liittyvän maksuinfrastruktuurin – ei pystyisi suoraan yhdistämään maksuja tiettyihin henkilöihin.

Lue lisää digitaalisesta eurosta ja yksityisyydestä

10. Miten EKP varmistaisi, että digitaalinen euro on kaikkien käytettävissä?

Digitaalinen euro olisi setelien ja kolikoiden kaltainen julkinen hyödyke – mutta digitaalisessa muodossa.

Kaikki halukkaat voisivat käyttää sitä esimerkiksi puhelinsovelluksella tai kortin avulla ilman lisäkuluja. Maksaminen onnistuisi myös ilman verkkoyhteyttä, jos siinä on ongelmia.

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalisten eurojen jakelusta vastaavien pankkien olisi tarjottava digitaalisella eurolla maksamisen peruspalvelut veloituksetta, jos asiakas niin pyytää.

Mahdollisuus digitaalisten eurojen käyttöön halutaan taata kaikille, myös vammaisille, toimintarajoitteisille, puutteelliset digitaidot omaaville henkilöille ja ikääntyneille. Jokaisessa euroalueen maassa nimettäisiin postitoimisto tai muu julkisyhteisö, joka tarjoaa käyttäjille tukea. Tuki tarkoittaisi ilmaista opastusta ja digitaalisen euron palvelujen käyttömahdollisuutta, kuten henkilökohtaista ohjausta sekä apua tarvittavan tilin avaamiseen ja peruspalveluiden käyttämiseen. Mahdollisuus käyttää digitaalisen euron peruspalveluita ilmaiseksi tarjottaisiin myös henkilöille, joilla ei ole pankkitiliä.

Erityistä huomiota kiinnitettäisiin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten asunnottomiin, turvapaikanhakijoihin ja kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin.

Digitaalisen euron suunnittelussa otettaisiin huomioon kaikkien ihmisryhmien tarpeet: ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

11. Miten EKP varmistaisi, että digitaalisen euron käyttö on yhtenäistä koko euroalueella?

Digitaalisen euron välittäjät (esimerkiksi euroalueen pankit) olisivat viranomaisten valvonnassa. Jotta digitaalinen euro toimisi yhtenäisesti koko euroalueella, eurojärjestelmä laatii digitaalisen euron järjestelmälle yhteisen sääntökirjan eli yhtenäiset säännöt, standardit ja menettelyt. Näin varmistetaan, että digitaalisella eurolla voisi maksaa koko euroalueella.

12. Olisiko digitaalinen euro eurojärjestelmän vaihtoehtoinen valuutta?

Ei. Yhteinen rahamme on euro, digitaalisenakin. Digitaaliset eurot voisi halutessaan vaihtaa seteleihin. Digitaalinen euro palvelisi niitä ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat hoitaa maksunsa digitaalisesti.

13. Miten digitaalinen euro ja pikamaksut toimisivat yhdessä?

Kuluttajat voivat suorittaa pikamaksuja vain harvoissa kaupoissa, joten kaupatkaan eivät saa maksua ostoksista välittömästi. Digitaalinen euro toisi tähän muutoksen, sillä kaikki maksut olisivat pikamaksuja.

Jos digitaaliselle eurolle tulisi käyttöön yhteinen sääntökirja, pikamaksupalveluja voitaisiin kehittää ja laajentaa kaikkiin euroalueen maihin. Se vähentäisi riippuvuutta EU:n ulkopuolisista yrityksistä, joilla on tällä hetkellä määräävä markkina-asema maksamisen toimialalla.

14. Perustuisiko digitaalinen euro lohkoketjuun tai muuhun hajautetun tilikirjan teknologiaan?

Eurojärjestelmä testaa eri tekniikoita, joilla digitaalinen euro voitaisiin toteuttaa, ja yksi niistä on hajautetun tilikirjan teknologia. Mitään päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

15. Missä vaiheessa digitaalinen euro on tällä hetkellä?

Kaksivuotisen tutkimusvaiheen jälkeen EKP:n neuvosto päätti edetä valmisteluvaiheeseen, joka alkoi 1.11.2023.

Valmisteluvaiheessa digitaalista euroa jatkokehitetään ja testataan tutkimusvaiheessa määritettyjen suunnitteluratkaisujen ja teknisten vaatimusten pohjalta.

Eurojärjestelmä tekee parhaillaan laajoja analyyseja, testejä ja kokeiluja sekä kuulee sidosryhmiä. Näin varmistetaan, että digitaalinen euro täyttää tiukimmatkin laatu-, turvallisuus- ja käytettävyysvaatimukset.

Valmisteluvaihe kestää kaksi vuotta ja päättyy vuoden 2025 lopussa. Sen jälkeen EKP:n neuvosto päättää, siirrytäänkö valmistelujen seuraavaan vaiheeseen ja mikä siinä tapauksessa olisi sen laajuus ja kesto.

EKP:n neuvosto ryhtyy harkitsemaan digitaalisen euron liikkeeseenlaskua vasta, kun tarvittava lainsäädäntö on hyväksytty.

16. Ketkä osallistuvat digitaalisen euron hankkeeseen?

EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien – eli eurojärjestelmän – on huolehdittava siitä, että digitaalinen euro vastaa käyttäjien tarpeita. Siksi eurojärjestelmä pitää säännöllisesti yhteyttä päättäjiin, lainsäätäjiin, markkinatoimijoihin, kansalaisjärjestöihin ja ihmisiin, jotka ottaisivat digitaalisen euron käyttöön.

Yhteistyötä tehdään esimerkiksi maksamisen markkinoiden eturyhmien yhteisellä Euro Retail Payments Board ‑foorumilla, jonka puheenjohtajana EKP toimii, ja digitaalisen euron sääntöjen kehittämisestä vastaavassa ryhmässä, jossa muun muassa eurojärjestelmän keskuspankeilla ja EU:n vähittäismaksamisen markkinoilla on omat edustajansa (ks. kysymys 20).

EKP pitää säännöllisesti yhteyttä myös

  • yksityisyrityksiin, jotka antavat palautetta digitaalisen euron teknisistä näkökohdista markkinaosaamisensa ja ‑asiantuntemuksensa pohjalta
  • EU:n kansalaisjärjestöihin järjestämällä seminaareja niiden näkemysten huomioon ottamiseksi ja avoimen vuoropuhelun edistämiseksi ja
  • mahdollisiin loppukäyttäjiin tutkimusten, haastattelujen ja fokusryhmien avulla käyttäjien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtämiseksi.

EKP osallistuu säännöllisesti euroryhmän kokouksiin, joissa se tapaa euroalueen maiden talous- ja valtiovarainministereitä. Se vierailee myös tasaisin väliajoin Euroopan parlamentissa esittelemässä hankkeen etenemistä.

Aiemmin palautetta koottiin myös markkinoiden neuvonantoryhmältä, jonka asiantuntijat ottivat digitaalisen euron tutkimusvaiheen aikana kantaa digitaalisen euron tuotesuunnittelua ja jakelua koskeviin kysymyksiin.

Lue lisää hankkeen hallinnasta ja sidosryhmien osallistumisesta

17. Miten EU:n lainsäätäjät osallistuvat prosessiin?

Euroopan komissio teki 28.6.2023 säädösehdotuksen, joka koskee mahdollista digitaalista euroa. Säädöksellä on tarkoitus varmistaa, että digitaalinen euro tarjoaisi yksityishenkilöille ja yrityksille digitaalisen maksamisen lisävaihtoehdon eli yleisesti hyväksytyn, edullisen ja turvallisen maksuvälineen, joka kestää ulkoisia häiriöitä ja on käytettävissä koko euroalueella.

Digitaalisen euron kahta kehityslinjaa – lainsäädäntöä ja suunnittelua – edistetään rinnakkain, jotta eurojärjestelmä olisi valmis toimimaan nopeasti, jos ja kun digitaalinen euro päätetään laskea liikkeeseen lainsäädännön valmistumisen jälkeen.

Eurojärjestelmä ottaa suunnittelussa huomioon mahdolliset muutokset, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi lainsäädännön käsittelyn aikana. EKP on myös valmis antamaan lainsäädäntötyön aikana tukea ja tietoa esimerkiksi teknisistä kysymyksistä.

EKP:n neuvosto päättää digitaalisen euron mahdollisesta liikkeeseenlaskusta vasta sitten, kun lainsäädäntö on vahvistettu.

18. Miten digitaaliselle eurolle laaditaan yhteiset säännöt?

Eurojärjestelmä on perustanut työryhmän, joka laatii digitaalisen euron säännöt ja ottaa huomioon eri sidosryhmiltä saadun palautteen.

Työryhmään kuuluu paitsi eurojärjestelmän keskuspankkien myös Euroopan vähittäismaksamisen markkinoiden edustajia sekä kuluttajia, vähittäismyyjiä ja välittäjien toimialayhdistyksiä. Työryhmä laatii sääntöjä EKP:n neuvoston hyväksymien linjausten pohjalta.

Työryhmässä on myös pienryhmiä, jotka keskittyvät erityisasiantuntemusta vaativiin sääntöjen osiin.

Lisätietoa: digitaalisen euron säännöt

19. Olisiko digitaalinen euro ohjelmoitavaa rahaa?

Digitaalinen euro ei olisi koskaan ohjelmoitavaa rahaa.

Ohjelmoitava raha tarkoittaa digitaalista rahaa, jota käytetään etukäteen määritettyyn tarkoitukseen. Yksi esimerkki siitä on arvoseteli, jolla voidaan maksaa vain tietyissä liikkeissä tai tiettynä aikana tai jolla vain tietty henkilö voi maksaa.

Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan digitaalinen euro ei olisi ohjelmoitavaa rahaa, mutta sillä voisi helpottaa automatisoituja maksuja käyttäjien niin halutessa. Käyttäjä voisi esimerkiksi määrittää toistuvan maksun, jolla hän siirtää joka kuukausi digitaalisia euroja perheenjäsenille tai ystäville.

20. Pitäisikö digitaalisen euron käytöstä maksaa?

Digitaalinen euro olisi julkinen hyödyke. Sen peruskäyttö olisi siis yksityishenkilöille ilmaista.

Pankit tai maksupalveluyritykset voisivat tarjota asiakkailleen maksullisia lisäpalveluja, kuten maksun jakaminen useamman käyttäjän kesken tai toistuvien maksujen suorittaminen. Tämä lisäisi digitaalisen euron suosiota sen käyttäjien keskuudessa.

21. Saisivatko pankit ja muut välittäjät korvausta digitaalisen euron jakelusta?

Eurojärjestelmän ehdottamassa korvausmallissa pankit ja muut maksupalvelujen tarjoajat saisivat kohtuullisia taloudellisia kannustimia korvaukseksi digitaalisen euron jakelun järjestämiskustannuksista.

Digitaalisen euron jakelusta vastaavat yritykset voisivat laskuttaa jakelupalvelut kauppiailta, kuten muissakin maksujärjestelmissä nykyisin tehdään. Euroopan komission säädösehdotuksen mukaan kauppiaiden ja maksupalveluyritysten veloittamille hinnoille asetettaisiin yläraja.

Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron järjestelmän ja infrastruktuurin perustamiskuluista samaan tapaan kuin setelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa. Lisäksi se pyrkisi käyttämään jo olemassa olevia infrastruktuureja, jotta välittäjien ei tarvitsisi tehdä lisäinvestointeja.

22. Vaarantaisiko digitaalinen euro rahoitusvakauden heikentämällä pankkien roolia rahoituksenvälittäjinä?

Rahoitusjärjestelmämme toimii hyvin, ja pankkisektorilla on siinä keskeinen rooli. Eurojärjestelmä haluaa pankkien pysyvän jatkossakin reaalitalouden tehokkaina luotottajina.

EKP haluaa minimoida riskit, joita digitaalinen euro voisi aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle. Se on päätynyt seuraavien suunnitteluratkaisujen kannalle.

  • Käyttäjällä voisi olla vain vähäinen määrä digitaalisia euroja tileillään. Näin varmistettaisiin, että digitaalinen euro on käteisen tavoin turvallinen arvon säilyttäjä ja auttaisi siksi turvaamaan rahoitusjärjestelmän vakauden ja estämään talletuspaon myös mahdollisten kriisien aikana.
  • Liittämällä digitaalisen euron lompakon pankkitiliin käyttäjä voisi suorittaa saldorajoituksia suurempia maksuja ja kattaa mahdolliset negatiiviset saldot välittömästi. Maksun määrää ei siis tarvitsisi siirtää lompakkoon etukäteen (kunhan tilillä on riittävästi varoja).

Digitaalisen euron määräisille saldoille ei maksettaisi korkoa eli tässäkin mielessä se toimisi samoin kuin käteinen.

23. Lisäisikö digitaalisen euron käyttöönotto kyberhyökkäysten riskiä?

Digitaalinen euro saattaisi joutua kyberhyökkäysten kohteeksi, kuten muutkin digitaaliset järjestelmät. Riskin pienentämiseksi digitaalisen euron suunnittelussa varauduttaisiin nykyisiin ja tuleviin kyberuhkiin uusimmilla tekniikoilla.

24. Miten digitaalinen euro poikkeaisi stablecoin-valuutoista ja kryptovaroista?

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa eli sen vakauden takaisi keskuspankki ja se suunniteltaisiin käyttäjien tarpeisiin. Se olisi riskitön. Myös käyttäjien yksityisyys ja tietosuoja olisi turvattu. Keskuspankkien tehtävänä on rahan arvon säilyttäminen, olipa raha sitten fyysistä tai digitaalista.

Stablecoin-valuuttojen vakaus ja luotettavuus ovat viime kädessä kiinni niiden liikkeeseenlaskijan uskottavuudesta ja siitä, voidaanko se saattaa vastuuseen, jos valuutta menettää ajan mittaan arvonsa. Yksityiset liikkeeseenlaskijat saattavat sitä paitsi käyttää henkilötietoja kaupallisiin tarkoituksiin.

Kryptovarojen taustalla ei ole yksilöityä toimijaa, jolta voitaisiin vaatia korvauksia ongelmatilanteissa.

25. Paljonko digitaalisen euron hanke maksaisi eurojärjestelmälle?

Digitaaliseen euroon investoiminen on olennaista, jotta valuuttamme ja maksamisen toimiala pysyvät tarkoituksenmukaisina myös digitaalisena aikana.

Digitaalisen euron kustannukset riippuvat lopullisesta toteutuksesta sekä kehitettävistä komponenteista ja liitännäispalveluista. Eurojärjestelmä kehittäisi itse osan komponenteista, kuten maksujen selvityksen. Ulkopuoliset palveluntarjoajat kehittäisivät puolestaan palvelukomponentteja, jotka liittyvät muun muassa maksamiseen ilman verkkoyhteyttä. Julkaisimme aiemmin tänä vuonna hakemuspyynnön puitesopimusten tekemiseksi ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa.

Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron järjestelmän ja infrastruktuurin perustamiskustannuksista samaan tapaan kuin euroseteleissäkin. Kuten setelienkin kohdalla, kustannusten odotetaan jäävän kertyviä seigniorage-tuloja[1] pienemmiksi. Tämä tosin riippuisi viime kädessä käyttäjien hallussa olevien digitaalisten eurojen todellisesta määrästä. EKP on sitoutunut pitämään kustannukset vähäisinä käyttämällä jo olemassa olevaa infrastruktuuria mahdollisimman paljon, eikä se tingi myöskään sitoumuksestaan tarjota kuluttajille ja kauppiaille hyödyllinen maksuväline.

Koska digitaalinen euro olisi julkinen hyödyke, sen peruskäyttö olisi yksityishenkilöille ilmaista. EU:n kauppiaille digitaalisen euron käyttö olisi kustannustehokasta. Eurojärjestelmä ei veloittaisi palkkioita digitaalisella eurolla suoritettavista maksutapahtumista eikä hyötyisi niistä muutenkaan.

  1. Seigniorage- eli setelitulot ovat tuloja, joita EKP:lle kertyy setelien liikkeeseenlaskusta. Setelitulot käyvät ilmi EKP:n taseesta. Ne saadaan vähentämällä seteleiden paino- ja jakelukustannukset liikkeeseen laskettuja seteleitä vastaan hankittujen arvopapereiden korkotuotosta.