LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 5.2.2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Aluksi haluamme onnitella Bulgariaa sen liittymisestä euroalueeseen 1.1.2026. Toivotamme myös Bulgarian keskuspankin (Българска народна банка) pääjohtajan Dimitar Radevin lämpimästi tervetulleeksi EKP:n neuvostoon. Euroalueen jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1999. Se on osoitus yhteisen rahan vetovoimasta ja Euroopan yhdentymisen kestävistä hyödyistä.

Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Päivitetyn arviomme mukaan inflaatio vakautunee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Talous on pitänyt yhä pintansa haastavassa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä. Vähäinen työttömyys, yksityisen sektorin vankat taseet, julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen asteittainen lisäys ja aiempien koronlaskujemme suotuisat vaikutukset tukevat kasvua. Näkymät ovat kuitenkin yhä epävarmat varsinkin maailman kauppapolitiikan epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden jatkumisen vuoksi.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan talous kasvoi 0,3 % vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä. Kasvun taustalla ovat pääasiassa palvelut etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Tehdasteollisuus on pitänyt pintansa maailmankaupan ja geopoliittisen epävarmuuden aiheuttamista häiriöistä huolimatta. Rakentamisalalla toimeliaisuus on kohenemassa, ja sitä tukevat myös julkiset investoinnit.

Työmarkkinat tukevat edelleen tulokehitystä, vaikka työvoiman kysyntä on laantunut entisestään. Työttömyys oli 6,2 % joulukuussa. Marraskuussa se oli 6,3 %. Ansiotulojen kasvu ja kotitalouksien alhaisempi säästämisaste vahvistanevat yksityistä kulutusta. Myös julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen lisäyksen arvioidaan edistävän kotimaista kysyntää. Yritysten investoinnit kasvanevat entisestään, ja kyselyt osoittavat yritysten investoivan yhä enemmän uuteen digitaalitekniikkaan. Ulkoinen toimintaympäristö on kuitenkin edelleen haastava, koska tuontitulleja on korotettu ja euro on vahvistunut viime vuoden aikana.

EKP:n neuvosto korostaa, että euroaluetta ja sen taloutta on pikaisesti vahvistettava geopoliittisessa nykytilanteessa. Valtioiden tulisi asettaa etusijalle kestävä julkinen talous, strategiset investoinnit ja kasvua lisäävät rakenneuudistukset. Sisämarkkinoiden koko potentiaalin käyttöön saaminen on yhä ratkaisevan tärkeää. On myös ensiarvoista, että pääomamarkkinoiden syvempää yhdentymistä edistetään saattamalla säästö- ja investointiunioni sekä pankkiunioni valmiiksi määrätietoisessa aikataulussa ja että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta vahvistetaan pikaisesti.

Inflaatio

Inflaatio hidastui 1,7 prosenttiin tammikuussa. Joulukuussa se oli 2,0 % ja marraskuussa 2,1 %. Energian hintainflaatio painui -4,1 prosenttiin oltuaan -1,9 % joulukuussa ja -0,5 % marraskuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio sitä vastoin nopeutui 2,7 prosenttiin, kun se oli ollut 2,5 % joulukuussa ja 2,4 % marraskuussa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio vaimeni 2,2 prosenttiin oltuaan 2,3 % joulukuussa ja 2,4 % marraskuussa. Tavaroiden hintainflaatio kohosi 0,4 prosenttiin. Palvelujen hintainflaatio sitä vastoin hidastui 3,2 prosenttiin oltuaan 3,4 % joulukuussa ja 3,5 % marraskuussa.

Pohjainflaation mittarit ovat muuttuneet viime kuukausina vain vähän ja pysyneet kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisina. Sopimuspalkkojen kasvu sekä EKP:n palkkamittari, palkkaodotuskyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että työvoimakustannukset pysyvät edelleen maltillisina. Palkkaliukumien vaikutus palkkojen kokonaiskasvuun on kuitenkin yhä epävarma.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen noin 2 prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

Euroalue toimii edelleen epävakaassa maailmanlaajuisessa ympäristössä. Epävarmuuden uusi nousu voisi heikentää kysyntää. Sitä voisi vaimentaa myös maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen. Kitkan lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa voisi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä tuottavuutta parantavien uudistusten käyttöönotto ja uuden tekniikan omaksuminen euroalueen yrityksissä saattavat sen sijaan voimistaa kasvua odotettua enemmän, myös vaikuttamalla myönteisesti yritysten ja kuluttajien luottamukseen. Uudet kauppasopimukset ja EU:n sisämarkkinoiden yhdentymisen syventäminen voisivat nekin vauhdittaa kasvua nykyisiä odotuksia enemmän.

Inflaationäkymät ovat edelleen tavanomaista epävarmemmat maailmanlaajuisen toimintaympäristön epävakauden vuoksi. Inflaatio voi hidastua, jos tuontitullit supistavat euroalueen vientikysyntää odotettua enemmän ja jos ylikapasiteettia omaavat maat lisäävät vientiään euroalueelle. Myös euron vahvistuminen voisi hidastaa inflaatiota tämänhetkisiä odotuksia enemmän. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voisi heikentää kysyntää ja siten myös hidastaa inflaatiota. Inflaatio voi sen sijaan nopeutua, jos energiahinnat nousevat sitkeästi tai jos aiempaa hajanaisemmat kansainväliset toimitusketjut saavat tuontihinnat nousuun, rajoittavat elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja lisäävät euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Jos palkkojen kasvun maltillistuminen hidastuu, palvelujen hintainflaatio voi vaimeta odotettua myöhemmin. Puolustus- ja infrastruktuurimenoihin kaavaillut lisäykset voivat johtaa inflaation vahvistumiseen keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat laskeneet viime kokouksemme jälkeen. Maailmankaupan ja geopolitiikan jännitteet ovat toisaalta lisänneet hetkellisesti rahoitusmarkkinoiden epävakautta. Yritysten pankkilainojen korot ja myös yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus kohosivat 3,5 prosentista marraskuussa 3,6 prosenttiin joulukuussa. Uusien asuntoluottojen keskikorko pysyi jälleen ennallaan. Se oli 3,3 % joulukuussa.

Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvu oli 3,0 % joulukuussa. Marraskuussa kasvu oli 3,1 % ja lokakuussa 2,9 %. Yritysten joukkolainojen liikkeeseenlasku kasvoi 3,4 % joulukuussa. Euroalueen pankeille tekemämme tuoreimman luotonantokyselyn mukaan yritysluottojen kysyntä kasvoi hieman neljännellä vuosineljänneksellä etenkin varastojen ja käyttöpääoman rahoittamiseksi. Yritysluottojen myöntökriteerit kuitenkin kiristyivät jälleen.

Lainakysynnän jatkuvan kasvun ja luotonmyöntökriteerien lievenemisen myötä asuntoluotonanto kasvoi 3,0 % joulukuussa. Marraskuussa kasvu oli 2,9 % ja lokakuussa 2,8 %.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.