LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 30.1.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia, ja sen kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntija-arvioiden mukaista. Keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin arvioidaan palaavan kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi tämän vuoden kuluessa. Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu kestävästi tavoitteemme tuntumaan. Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa. Syynä on lähinnä se, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Palkkojen nousu on kuitenkin vaimenemassa odotusten mukaisesti, ja sen vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista.

Äskettäiset koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen edullisempia. Rahoitusolot ovat kuitenkin yhä kireät, koska rahapolitiikkamme pysyy rajoittavana ja aiempien koronnostojen vaikutukset välittyvät edelleen luottokantaan, kun erääntyviä luottoja uusitaan korkeammilla koroilla. Talouskehityksen tiellä on edelleen esteitä, mutta kysynnän arvioidaan ajan mittaan vahvistuvan, kun reaalitulot kasvavat ja kireän rahapolitiikan vaikutukset vähitellen laantuvat.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan talouskasvu pysähtyi vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä, ja sen arvioidaan pysyvän heikkona lähiaikoina. Kyselyindikaattorit osoittavat, että teollisuustuotanto supistuu edelleen ja palvelutuotanto kasvaa. Kuluttajien luottamus on haurasta eikä reaalitulojen kasvu ole vielä luonut kotitalouksille riittäviä kannustimia kulutuksen huomattavaan lisäämiseen.

Edellytykset talouskasvun elpymiselle ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Vaikka työmarkkinat ovat viime kuukausina heikentyneet, ne vetävät edelleen hyvin: työttömyysaste on pysynyt ennätyksellisen alhaisena. Se oli 6,3 % joulukuussa. Vahvojen työmarkkinoiden ja tulojen kasvun arvioidaan kohentavan kuluttajien luottamusta ja lisäävän kulutusta. Myös edullisemmat luotot lisännevät ajan mittaan kulutusta ja investointeja. Viennin arvioidaan edistävän elpymistä maailman kysynnän kasvun myötä – mikäli kauppapoliittiset jännitteet eivät voimistu.

Talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi lisätä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Suhtaudumme myönteisesti Euroopan komission laatimaan kilpailukykykompassiin, joka tarjoaa konkreettisen toimintasuunnitelman. Rakennepolitiikassa on tärkeää ryhtyä uusiin konkreettisiin ja määrätietoisiin toimiin, jotka perustuvat Mario Draghin ehdotuksiin EU:n kilpailukyvyn lisäämisestä ja Enrico Lettan ehdotuksiin sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Jäsenvaltioiden tulisi täyttää EU:n talouden ohjausjärjestelmän piirissä antamansa sitoumukset kaikilta osin ja viipymättä. Tämä auttaa niitä supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävältä pohjalta ja asettamaan kasvua luovat uudistukset ja investoinnit etusijalle.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio nopeutui joulukuussa 2,4 prosenttiin. Marraskuussa se oli 2,2 %. Kuten kahtena edellisenä kuukautena, inflaation kiihtyminen oli odotettua ja johtui pääasiassa siitä, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäivät pois inflaatiolaskelmasta. Tämä sekä inflaation kiihtyminen joulukuussa voimistivat hieman energian vuotuista hintakehitystä, joka oli neljän edellisen kuukauden aikana vaimentunut. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 2,6 prosenttiin ja tavaroiden 0,5 prosenttiin. Palvelujen hintainflaatio nopeutui 4,0 prosenttiin.

Useimpien pohjainflaation mittarien kehitys viittaa siihen, että inflaatio on palautumassa kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaiseksi. Euroalueen inflaatio, joka seurailee tiiviisti palvelujen hintainflaatiota, on pysynyt nopeana, sillä palkat ja joidenkin palvelujen hinnat mukautuvat yhä huomattavalla viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon. Viimeaikaiset merkit viittaavat kuitenkin siihen, että palkkapaineet maltillistuvat jatkuvasti ja yritykset vaimentavat niiden vaikutusta tinkimällä voitoistaan.

Inflaation odotetaan vaihtelevan lähiaikoina nykytasonsa molemmin puolin ja asettuvan sitten kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteemme eli kahden prosentin tuntumaan. Kehitys saanee tukea siitä, että työvoimakustannusten nousupaineet hellittävät ja rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutukset välittyvät edelleen kuluttajahintoihin. Syksyllä havaittu inflaatiokompensaation markkinapohjaisten indikaattorien lasku on pitkälti taittunut, mutta useimmat pitemmän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat edelleen 2 prosentin tuntumassa.

Riskiarvio

Talouden suhteen riskit painottuvat edelleen arvioitua hitaamman kasvun suuntaan. Maailmankaupan kitkan lisääntyminen voi vaimentaa vientikysyntää ja heikentää maailmantaloutta, mikä hidastaisi euroalueen talouskasvua. Luottamuksen väheneminen voi estää kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin. Kehityskulkua voivat vahvistaa Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset riskit, jotka voivat häiritä energian tarjontaa ja heikentää maailmankauppaa entisestään. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset välittyvät odotettua pidemmällä viipeellä. Kasvu voi toisaalta olla ennakoitua vahvempaa, jos euroalueen kulutus ja investoinnit elpyvät arvioitua enemmän rahoitusolojen kevenemisen ja inflaation hidastumisen ansiosta.

Inflaatio voi osoittautua aiempaa nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat odotettua enemmän. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energia ja rahtikustannukset voivat lähiaikoina kallistua arvioitua enemmän ja häiritä maailmankauppaa. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun. Inflaatio voi jäädä sen sijaan ennakoitua hitaammaksi, jos heikko luottamus ja huoli geopoliittisista tapahtumista estävät kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin, rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee. Maailmankaupan kitkan voimistuminen lisäisi epävarmuutta euroalueen inflaationäkymistä.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat nousseet euroalueella joulukuun kokouksemme jälkeen myötäillen osittain maailman rahoitusmarkkinakorkojen nousua. Rahoitusolot ovat yhä kireät, mutta koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta vähitellen edullisempaa.

Uusien yritysluottojen keskikorko laski marraskuussa 4,5 prosenttiin. Markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannukset pysyivät sen sijaan ennallaan 3,6 prosentissa. Uusien asuntoluottojen keskikorko laski hieman: se oli 3,5 %.

Pankkien luotonanto yrityksille kasvoi 1,5 prosenttiin joulukuussa. Kuukausimuutos oli suuri, sillä marraskuussa kasvu oli 1,0 %. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun vuotuinen kasvu maltillistui 3,2 prosenttiin. Asuntoluotonanto jatkoi vähittäistä kasvuaan mutta oli kaiken kaikkiaan vaimeaa. Sen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,1 %.

Pankkien tuoreimman luotonantokyselyn mukaan yritysluottojen myöntökriteerit kiristyivät jälleen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä pysyttyään suurin piirtein ennallaan neljällä edellisellä neljänneksellä. Kriteerien kiristymisen taustalla on lähinnä pankkien suurempi huoli asiakasriskeistään ja vähäisempi riskinottohalukkuus. Yritysluottojen kysyntä kasvoi hieman neljännellä neljänneksellä mutta oli kaiken kaikkiaan vaimeaa. Asuntoluottojen myöntökriteerit pysyivät suurin piirtein ennallaan lievennyttyään kolmen vuosineljänneksen ajan. Asuntoluottojen kysyntä sen sijaan kasvoi jälleen vahvasti lähinnä edullisempien korkojen vuoksi.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakiintuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.